Jättipalsamin kodat hajoavat poksahtaen
Jopa kokonaisten metsikköjen aluskasvillisuus voi olla jättipalsamin peittämä.
Jättipalsami on haitallinen vieraskasvi, joka leviää räjähdysmäisesti. Jokainen meistä voi osallistua yhteisiin talkoisiin, joilla saadaan luonnonkasvimme jälleen kukoistamaan!
Vieraslajit ovat kasveja, jotka eivät kuulu luontoomme. Ne kasvavat nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset niitty- ja ketokasvimme. Haitallisimpina vieraskasveina pidetään jättipalsamia, lupiinia ja jättiputkea, jotka ovat levinneet luontoomme kotipuutarhoista.
Monet Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset järjestävät järjestön perinteisenä Impin päivän ulkoilupäivänä 11.6. vieraskasvien torjuntatalkoita.
Kukin meistä voi helposti osallistua talkoisiin kitkemällä oman kotitien, lähimetsän tai läheisen puronpenkan jättipalsamit. Jättipalsamin hävittäminen on helppoa, eikä vaadi työkaluja, suojavarusteita tai paljonkaan voimaa.
Jättipalsamia löytyy monesti juuri asutusalueiden liepeiltä. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on mehevävartinen ruoho, joka kasvaa 1,5–3 metriä korkeaksi. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukkien väri vaihtelee tummanpunaisesta valkoiseen. Lue lisää kasvin tunnistamisesta ympäristö.fi-sivuilta.
Tiesitkö: Himalajalta peräisin oleva jättipalsami on toiselta nimeltään paukkupalsami, sillä se sananmukaisesti ampuu siemenensä. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä 3-4 vuotta.
Lue lisää vieraskasvien poistamisesta: www.maajakotitalousnaiset.fi/impinpaiva
Maa- ja kotitalousnaiset on valtakunnallinen, ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö sekä maaseutuhenkisten ihmisten suuri ja aktiivinen verkosto.
www.maajakotitalousnaiset.fi
www.facebook.com/maajakotitalousnaiset
Twitter: @maajakotitalous
Instagram: @maajakotitalousnaiset