Pieni pala maaseutua -järjestökampanja 2020 - 2021

kuva säilyketölkeistä Timo Viljakainen, vasen alakuva Sami Piskonen, oikea alakuva Pyry Kantonen

Kaksivuotisella Pieni pala maaseutua -kampanjalla Maa- ja kotitalousnaiset kannustavat ja opastavat tekemään konkreettisia ympäristötekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Kampanjan tekemisillä kannustetaan yhdessä tekemiseen, jossa opitaan tietoja ja taitoja toinen toisiltamme. Sadon kasvattaminen lisää omavaraisuutta. Yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä lisäten alueen ihmisten hyvinvointia.

Ministeri, kansanedustaja emerita Sirkka-Liisa Anttila on valtakunnallisen kampanjan suojelija. Maakuntien toivotaan hakevan rinnalle tukiverkostoja ja alueellisia kummeja.

Konkreettisia toimenpiteitä kampanjan toteuttamiseksi ovat esimerkiksi: 

  • kasvimaan, puutarhapalstan, lava- tai parvekeviljelmän tekeminen
    Yhdessä rakennetaan  palstoja tai viljellään erilaisia kasviksia lavoissa vaikkapa seuran- tai kylätalojen pihoissa tai koulujen lähialueilla tai puuhaihmisen maalla. Mukaan voi kutsua esimerkiksi kesäasukkaita, koululaisia tai päiväkoti-ikäisiä. Alueen toiminnan vetäjät vastuuttavat opastaen viljelyksien hoitotehtäviä osallistujille.
  • sadosta yhdessä nauttiminen
    Iloitaan satokauden tuloksista ja Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, jossa nautitaan jo tuoreeltaan yhteisestä sadosta tai järjestetään ruokakurssi, jossa ohjaajana on  Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen ruoka-asiantuntija.
  • sadon säilöminen
    Järjestetään kurssi tai työpaja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen ruoka-asiantuntijan johdolla sadon säilömismenetelmistä sadon säilömiseksi. 
  • hyönteishotellien rakentaminen
    Luonnonpölyttäjäkannat ovat pahoin taantuneet ja kantojen elvyttäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Työpajoissa opitaan tekemään pesiä pölyttäjille. Yhteistyötä voi tehdä paikallisten kansalais- ja työväenopistojen kanssa. Katso Reima Leinosen sunnittelemien keinopesien rakennusohjeet tästä. Ohje löytyy myös alempaa materiaaleista.
  • perustetaan niittyjä tai jätetään osa kotinurmikosta 
    Maisemanhoidollisilla toimenpiteillä  lisätään luonnon monimuotoisuutta. Perustamalla ja kunnotamalla niittyjä elvytetään niittykasvienkasvien elinoloja. Niityt ovat perhosten paratiiseja. Niitty kannattaa perustaa mielellään seurantalojen tai koulujen yhteyteen, jotta alueen ihmiset voivat käydä niityn kauneutta ja elämää ihastelemassa. Myös omiin pihoihin voi jättää nurmikon nurkan leikkaamatta. Hallitusti hoitamattomissa pihoissa monimuotoisuus lisääntyy kun muun muassa pörriäiset viihtyvät niissä paremmin.  
     

Tapahtumat kasvisten käytön lisäämiseksi ja Impin päivän pyöräily myös osaksi Pieni pala -kampanjaa

Naisvoimaa-viikolla järjestettiin tapahtumia kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisäämiseksi. Tapahtumia oli kaupoissa, kouluissa ja muissa yhteisissä paikoissa sekä yhdistysten omissa tilaisuuksissa. Kiitokset kaikille järjestäjille.
Jatketaan hyvän asian puolesta puhumista ainakin tämä vuosi ja järjestetään erilaisia tapahtumia kasvisten käytön edistämiseksi koko vuosi. Ohjeet ja tulostettavaa materiaalia järjestelyihin löydät tästä.

Jo perinteeksi muodostunut Impin päivän vietto tarjoaa osallistujilleen aina pienen palan maaseutua. Tänä vuonna Impin päivänä pyöräillään. 
 

Kaikilla näillä toimilla yhteensä saadaan yhdistyksissä paljon toimintaa ja näyttävyyttä kampanjalle. 
 

Kainuulaiset starttasivat jo!

Kainuun maa- ja kotitalousnaiset ottivat ennakkostartin vuoden 2020 valtakunnalliseen kampanjaan ja käynnistivät pilottikampanjan Kajaanissa elokuussa 2019. Palstaviljely on tärkeässä osassa Kainuun kampanjatoimia.

  • Palstaviljely on todellinen ympäristöteko. Se edistää paikallista ruoantuotantoa ja lisää omavaraisuutta. Palstaviljely on myös välttämätön osa tulevaisuuden kaupunkikuvaa, painottaa yritysasiantuntija Soile Hypén Kainuun maa- ja kotitalousnaisista. 

Palstaviljelyyn kannustetaan yhteistyössä kajaanilaisen Ensilän Palstaviljelijät ry:n kanssa. Ensilän Palstaviljelijät ry on tehnyt kunnianhimoista kehittämistyötä lähiruoan eteen yhteisöllisin keinoin. Ensilä on jalostunut matkan varrella tiiviiksi sosiaaliseksi yhteisöksi, 130 viljellyksi palstaksi ja konkreettiseksi tavaksi tuottaa lähiruokaa omaan käyttöön.  Ensilän Palstaviljelijöiden huikeaan toimintaan pääsee tutustumaan mm. heidän Facebook-sivuillaan.

  • Ensilä on kasvun ja yhdessä tekemisen ihme. Haluamme esimerkillämme kannustaa ja innostaa ihmisiä sosiaaliseen hyötyviljelyyn. Palstaviljely sopii kaikkialle, kaupungeista kyläyhteisöihin ja mökeistä maatiloihin, Ensilän perustaja Leena Valtanen summaa.

 

 

Jaa